Tyypillisesti ohjelmistot ovat täynnä eri ihmisten ja yritysten tuottamaa koodia, joka siis tarkoittaa sitä, että ohjelmistot ovat myös noiden ihmisten ja yritysten tekijänoikeuksien "vangitsemia". Koska "pelureita" on niin monia, on myös olemassa riski siitä, että joku kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi. Lisäksi koodin kirjoittamisessa on tavanomaista kopioida asioita toisista ohjelmistokirjastoista. Käytännössä hyvin harva ohjelmisto on jonkin tietyn yrityksen täysin itsenäisesti kehittämä, vaan se perustuu aiemmalle kehitykselle ja useille erilaisille koodinpätkille. Normaalisti yritykset huolehtivat hyvin siitä, että heillä on oikeus käyttää sitä koodia, mitä ohjelmiinsa laittavat.
Mutta kiireessä sattuu tapahtumaan tahallisia ja tahattomia virheitä. Ja IT-hankkeissa on AINA kiire. Alalla on myös yrityksiä, joiden yksinomaisena tehtävänä on haastaa ohjelmistoyhtiöiden asiakkaita oikeuteen siksi, että he väittävät heidän oikeuksiaan loukatun (eli käytännössä väittävät asiakasyrityksen käyttävän heidän koodiaan). Siksi normaalisti sopimuksissa on lausekkeita joissa todetaan, että toimittaja huolehtii siitä, että tällaisissa tilanteissa asiakasyritys ei joudu "uhriksi", vaan toimittaja puolustaa asiakasta "kaikin voimin". Tietenkin sopimus myös normaalisti edellyttää, että toimittaja ei alun perinkään kopioi luvattomasti tai huolimattomasti mitään mistään, mutta se onkin toinen juttu se. Joka tapauksessa yllä todetun vuoksi oma huomioni kiinnittyi JIT: n yleisten ehtojen kohtaan 6.2:
Toimittaja on velvollinen puolustamaan kustannuksellaan tilaajaa, jos tilaajaa vastaan esitetään väite siitä, että toimituksen kohde loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia Suomessa, edellyttäen, että tilaaja viipymättä ilmoittaa kirjallisesti toimittajalle esitetystä väitteestä ja antaa toimittajan käyttää vastaajan puhevaltaa sekä antaa toimittajalle toimittajan pyynnöstä ja kustannuksella kaikki saatavissa olevat tarpeelliset tiedot ja avun sekä tarpeelliset valtuutukset. Toimittaja vastaa tuomittujen tai sovittujen korvausten maksamisesta kolmannelle osapuolelle, jos tilaaja on menetellyt edellä kerrotun mukaisesti. Tilaaja on oikeutettu ryhtymään kaikkiin vaatimukseen vastaamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin siihen saakka, kun toimittaja nimeää tilaajaa tyydyttävän tahon hoitamaan asiaa. Tilaaja ei voi kieltäytyä hyväksymästä toimittajan nimeämää tahoa ilman perusteltua syytä.
En tunne sopimuksen historiaa, enkä myöskään ehkä tarpeeksi hyvin Suomen lainsäädäntöä (siis siitä, miten oikeuspaikka määräytyy, jos kantaja on ulkomainen yhtiö jne), mutta silti toteamus siitä, että IT sopimuksessa toimittaja puolustaa vain Suomessa nostetut immateriaalioikeuksia koskevat kanteet, on erikoinen. Ainakin suuremmissa yritysmaailman vastaavissa IT-sopimuksissa vaatimus on yleensä merkittävästi laajempi. Joskus eteen on sattunut rajauksia esimerkiksi siten, että vain yhdysvaltalaisia patentteja koskevat loukkaukset hoidetaan.
Mielestäni tällainen vain Suomea koskeva rajaus on hankintayksikölle merkittävä riski, etenkin siksi, että hyvin suurella todennäköisyydellä JIT ehtojen nojalla hankittava tuote on sellainen, joka on ainakin osittain kehitetty muualla kuin Suomessa. Immateriaalioikeuksien loukkaukset eivät tunne rajoja ja lienee käsitykseni mukaan hyvinkin mahdollista, että suomalainen käyttäjä haastettaisiin oikeuteen myös ulkomailla. Sen vuoksi mielestäni hankintayksikön olisi vähintään järkevää poistaa maininta Suomesta. Tällöin sopimuskohdan alku menisi näin:
Toimittaja on velvollinen puolustamaan kustannuksellaan tilaajaa, jos tilaajaa vastaan esitetään väite siitä, että toimituksen kohde loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia, edellyttäen että tilaaja viipymättä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti