Mitä ovat JIT 2015 ehdot?

Jos blogin nimi alkaa kirjamilla JIT, niin varmaan tulisi osata kertoa sanoa, mitä se JIT 2015 oikein tarkoittaa.

Heh...no, oikeasti, en tiedä, mutta veikkaan "Julkisten IT-hankintojen sopimusehdot 2015".

JIT 2015 ehdot on tarkoitettu julkisiin IT-hankintoihin vakioehdoiksi. Virallisesti JIT 2015 ehdot määritellään suositukseksi joka "on tarkoitettu julkisen hallinnon hankintayksiköille niiden tehdessä tieto- ja viestintätekniikan ja palvelujen hankintoja." JIT ehtoja noudatetaan julkisen hallinnon IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa edellyttäen, että niihin on viitattu sopimuksessa, ja että niistä ei ole joiltakin osin kirjallisesti toisin sovittu.

JIT ehdot on siis tehty sitä varten, että jokaisen hankintayksikön ei tarvitsisi erikseen keksiä "pyörää uudelleen" IT-palveluja ja tuotteita hankkiessaan. Kehitystyöhön osallistuu alan parhaimmisto ja molempien osapuolien, hankkijoiden ja toimittajien edustajia.

Siksi lienee päädytty myös julkisissa hankinnoissa yleisiin sopimusehtoihin, eli JIT 2015 ehtoihin. Syyskuussa 2015 julkaistut JIT 2015 ehdot korvasivat aiemmat JIT 2007 ehdot, jotka olivat varsin laajassa käytössä ja niihin usein viitattiin tarjouspyynnöissä.

Ehdot helpottavat hankintoja

Vaikka JIT 2015 ehdot ovat eräänlainen "kultainen keskitie", ne ovat myös käytännössä ainoa vaihtoehto. Ohjelmistoalalla ei ole olemassa mitään standardia sopimusmallia, paitsi IT 2015 ehdot, jotka ovat kyllä mielestäni varsin toimittajaa suosivat. IT 2015 ehtoja ei kuitenkaan ymmärtääkseni käytetä kovinkaan suurissa hankkeissa, vaan on tarkoitettu enemmän pienten ja keskisuurten yritysten hankintoihin. Hankintayksiköllä olisi kova työ tehdä IT 2015 ehdoista itselleen sopivat. Lisäksi kenenkään toimittajan ehtoja ei voisi käyttää "mallina" tarjouspyynnössä, koska jokaisella toimittajalla on omat ehtonsa ja kirjo on hyvin laaja.

Hankintalaki ei anna suuria mahdollisuuksia ehtojen neuvottelulle jälkikäteen, joten JIT 2015 ehtojen tulisi olla sellaiset, että niillä saadaan tarjoajat tekemään tarjouksia. Tämä onkin JIT 2015 ehtojen suurin riski: jos ne ovat suosivat liiaksi hankintayksikköä, tarjouksia ei tule tai niitä tulee niin vähän, että hankintayksikkö ei voi

Ehdoilla voisi ajatella olevan kaksi vaikutusta. Ensinnäkin se antaa mielenrauhaa hankintayksikölle siitä, että sen asema on kutakuinkin hyvin turvattu IT-hankinnassa, eikä suuria "peikkoja" esiinny. Tämän lisäksi ne toivottavasti myös yhtenäistävät alan käytäntöjä ja siten myös toivottavasti luovat varmuutta toimittajiin ja tarjoajiin. Tästä syystä ilmeisesti joissain tilanteissa JIT ehdoissa on päädytty ratkaisuihin, joista itse kirjoittaisin toisin.

JIT 2015 ehdot koostuvat useasta eri osasta: yleisestä osasta sekä seuraavista liitteistä:

1. Liite 2: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin
2. Liite 3: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista muulla kuin avoimella lähdekoodilla
3. Liite 4: Erityisehtoja ketterillä menetelmillä toteutettavista projekteista
4. Liite 5: Erityisehtoja palveluista
5. Liite 6: Erityisehtoja konsultointipalveluista
6. Liite 7: Erityisehtoja laitehankinnoista 
7. Liite 8: Erityisehtoja tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista
8. Liite 9: Tukimateriaalia: Avoimista rajapinnoista tietojärjestelmä- tai palveluhankinnoissa 

Ylläolevien ehtojen lisäksi on hyvä huomata että on olemassa myös erillisiä, JIT ehtojen käyttöä tukeva dokumentteja, kuten esimerkiksi varsin laaja ICT palvelutasojen suositus JHS 174.
 
JIT 2015 ehdoissa uutta on niiden parempi soveltuvuus pilvipalveluille,  avoimen lähdekoodin hankinnoille sekä ns. ketterän ohjelmistokehityksen menetelmin kehitettävien ohjelmistojen hankinnoille.

Tarpeellinen päivitys

JIT 2015 ehdoista on jätetty pois JIT 2007 -ehdoissa mukana ollut liite 6: Erityisehtoja valmisohjelmistohankinnoista. Sen sijaan niissä mukana ollut liite 3: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista on uusissa JIT 2015 -ehdoissa jaettu kahtia ehtoliitteisiin 2 ja 3.  Myös aiemmin käytössä olleista sopimusmalleista kokonaan luovuttu ja hankintayksiköiden on nyt itse koostettava sopimuksensa näistä ehdoista.

Näyttäisi siltä, että JIT 2015 ehdot vastaavat juuri yleismaailmallisiin trendeihin, eli siihen, että ostetaan mahdollisimman paljon "palvelua" eikä pelkästään jotain tuotetta. Mielenkiintoista on myös se, että ehtoihin on otettu paljon myös ohjelmistokehitykseen liittyviä osia. Arvatenkin moni julkinen hankkija teettää myös ihan omaa ohjelmistokehitystään eli ei osta mitään valmista ohjelmistoa, vaan palkkaa yhtiön tekemään koko ohjelmiston itselleen.

Aika näyttää, miten JIT 2015 ehdot omaksutaan ja miten helposti toimittajat ja hankkijat sopeutuvat niihin. Vaikka ehdot on pitkälle mietitty ja kehitetty, se ei poista sitä todellista työtä. Ehtojen ja erityisesti erityisehtojen käyttöä on joka kerta pohdittava tarkasti eli on oltava varma siitä, että erityisehdot soveltuvat hankittavaan tuotteeseen tai palveluun.

Lähteet: hankinnat.fi, it2010.fi

Lyhyt powerpoint-esitys JIT 2015 ehdoista