Lähes 60 miljoonalla IT-hankintoja ilman kilpailutusta vuonna 2015

Tutkimalla vuoden 2015 Hilma-aineistoa selviää, että julkisia IT-hankintoja tehdään Suomessa  paljon myös suorahankintana. IT-palveluja ja ohjelmistoja ostettiin suorahankintoina vuonna 2015 vähintään 60 miljoonan euron arvosta. Yhteensä IT-liitännäisiä suorahankintailmoituksia julkaistiin 76 kappaletta.

Ylläolevat tiedot on koostettu CPV-koodien perusteella. CPV on yhdeksännumeroinen numerosarja, joka löytyy jokaisesta hankintailmoituksesta ja jota käytetään ilmoitusten luokitteluun. Ilmoituksen tekijä eli hankintayksikkö täyttää tämän tiedon itse. Koska virheiden mahdollisuus on ilmeinen, on mahdollista, että ylläolevassa luvussa ei ole kaikki viime vuoden IT-suorahankinnat, mutta ainakin suuntaa-antava numero se on. Selvitys koskee vain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja.

Suorahankinta tarkoittaa, että hankintayksikkö eli viranomainen tekee hankinnan kilpailuttamatta sitä hankintalain mukaisesti. Hankintalain lähtökohtana on, että jokainen kynnysarvon ylittävä hankinta on kilpailutettava. Merkittävin ero suorahankinnalla muihin hankintalain mukaisiin menettelyihin on siinä, että hankinnasta ei julkaista hankintailmoitusta etukäteen Hilma-palvelussa. Suorahankinta saatetaan toteuttaa esimerkiksi  siten, että hankintayksikkö ryhtyy neuvottelemaan sopimuksesta yhden toimijan kanssa, tai sitten lähettämällä tarjouspyynnön haluamilleen toimijoille. Vaikka suorahankinnasta ei ilmoiteta etukäteen, siitä tulee tehdä ilmoitus Hilmaan ennen sopimuksen solmimista. 


Hankintalaissa on muutama poikkeustilanne, jolloin kilpailutusta ei tarvitse tehdä. Olen aiemmin kirjoittanut yhteistyöartikkelin kanssa aiheesta ja täytynee tästä aiheesta kirjoittaa tänne blogiin myöhemminkin.

Armeija hankkii suorahankintana

Eniten IT-suorahankintoja teki viime vuonna puolustusvoimat. Yhdessä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa "intti" teki suorahankintoja noin 20 miljoonan euron arvosta. Hankintailmoituksia puolustusvoimat jätti Hilmaan viime vuonna 18 kappaletta.

Ylläolevassa kaaviossa on kymmenen eniten suorahankintoja tehnyttä hankintayksikköä, joiden hankinnat oli yhteensä lähes 47 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien lisäksi HUS-Logistiikka liikelaitos (5,2 ME), Liikennevirasto (4,5 ME), Helsingin kaupunki (4 ME) ja Raha-automaattiyhdistys (3,6 ME) tekivät merkittäviä IT-suorahankintoja.

Karkeasti arvioiden lähes neljäsosa (23,7 %) hankinnoista oli lisähankintoja eli hankintoja aiemmalta toimittajalta. Ilmoitusten perusteella on vaikeata arvioida tarkalleen, minkä tyyppisestä hankinnasta on kyse, mutta oman arvioni mukaan hieman alle puolet on "konsultointia", jos esimerkiksi ohjelmiston ylläpito lasketaan konsultointipalveluksi. Toiseksi eniten suorahankintoja tehdään ohjelmistoista (noin neljännes).

Insta DefSec suurin toimittaja

Tuo 60 miljoonan euron suorahankintapotti jakautuu laajalle skaalalle 58 yrityksen kesken. Tästä huolimatta euromääräisesti muutama yritys näyttää saavan enemmän suorahankintasopimuksia:

Eniten suorahankintoja tehtiin Insta Defsec Oy:ltä, jolta tehtiin seitsemän suorahankintaa yhteensä noin 4,6 miljoonan euron arvosta. Insta Defsec Oy:n hankinnat ovat yhtä lukuunottamatta puolustusvoimien hankintoja. Toiseksi eniten määrältään (5) tehtiin hankintoja ohjelmistoyhtiö Oracle Finland Oy:ltä, noin 2,6 miljoonan euron arvosta. Euromääräisesti merkittäviä hankintoja tehtiin myös Fujitsu Finland Oy:ltä, Navielektro Ky:ltä, Agfa HealthCare Finland Oy:ltä ja BasWareOyj:ltä.

Perusteluissa suurta vaihtelua

Hankintayksiköillä on velvollisuus tekemässään ilmoituksessa perustella suorahankinta. Alla muutamia esimerkkejä suorahankintailmoitusten perusteluista:

• "täysin uuden ympäristön pystyttäminen ei ole kokonaistaloudellisesti edullista".
• "Koska sopimus on päättymässä jo 10.10.2015 ja jatkamisen välttämättömyys havaittiin myöhäisessä vaiheessa, ei xxx olisi ehtinyt hankkia kilpailuttamalla uutta järjestelmää ja palvelua."
• "Suorahankinta ainoalta mahdollisesta toimittajalta."
• "On perusteltua, koska kyseessä olevaa palvelua saa toimittaa kohdemaassa vain toimittaja, jolle valmistaja on antanut oikeudet sopimuksen kohteena olevien palveluiden tuottamiseen. Tämän lisäksi XXX Oy on ainoa toimittaja, jolla on riittävä aiempi tuntemus kyseiseen järjestelmään, ja pystyy tarjoamaan nyt hankittavan sopimuksen mukaiset palvelut."
• "yhteensopimattoman ja erilaisen järjestelmän hankkiminen aiheuttaisi ylitsepääsemättömiä teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa.

Aika montaa IT-suorahankintaa perustellaan hankintalain 27 §:n 2) kohdan perusteella eli kun  "teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan".

On hyvin vaikeata arvioida sitä, oliko hankintayksiköllä oikeutta vai ei tehdä suorahankintaa pelkästään ilmoituksen perusteella. Monessa ilmoituksessa todetaan vain lakonisesti että "Vain yksi tarjoaja pystyy toimittamaan rakennusurakan/tavarat/palvelut: teknisistä syistä". Kyseessä on ilmeisesti jokin lomakkeesta löytyvä vakioteksti.

Suorahankinnan tekeminen on aina myös riski. Markkinaoikeus voi tarvittaessa määrätä hankintasopimuksen pätemättömäksi tai määrätä sopimuksen päättymään tietyn ajan kuluttua, jos hankinta todetaan tehdyn virheellisenä suorahankintana.



Uudistimme ulkoasuamme ja samalla JIT-Miehen osoite muuttui. Uuden blogin löydät tästä.